Surua ja riemua

En oikein tiedä mitä kirjoittaisin.Koska en osaa oikein sanoa mitä tunnen. Tai oikeastaan tunnen niin paljon etten pysty niistä ihan kirjoittamaan. Skaala on valtava. On itkua, naurua, riemua, tuskaa, pelkoa, odotusta... ei tämä lähtö olekaan niin helppo kuin luulin. Puhumattakaan kaikista käytännön asioista joita hoitelen miehen ollessa poissa, enemmän minua murskaa haikeus. Tirauttelen vähän väliä kyyneliä kun seison terasillamme ja katselen ja tuoksuttelen merta, tapaan ystäviäni, seuraan Paseon heräämistä aamulla yhdessä auringonnousun kanssa, vien poikia kouluun ja lasken aamuja, kuinka monta kertaa enää ajan tätä reittiä....mieli on todella herkässä....Se on herkässä myös sen takia kun mietin miltä tuntuu tavata ystävät ja tuttavat Paraisilla, sukulaiset Oulussa ja muualla Suomessa. Minua jännittää, oikeasti....Pojat tuntien äitinsä kysyivät, että aiotko sä äiti sit itkee koko matkan lentokoneessa ? Minä vastasin että en, vain alkumatkan ja sitten käännän nassun jo Suomeen päin, hymyssä suin :)

Valas se pierasi ja auringon kitaansa siemasi

Päivä oli kaunis, kunnes...

Pufffff...........

Vielä aurinko pilkahtaa...mutta sieltä se jyrää

Vielä on vähän jotain tuttua....vuoret on kadonneet jonnekin..

Tähän päädyttiin kymmenessä minuutissa....

Mä ensin näin vain meren sinisen,
Ja koralliin löi aallot jylisten.
Pärskeen takaa näin sinun hahmos yllättäin,
Sä nousit rantaan nauraen.

Ja simpukan niin vaahdonvalkoisen
Sä ojensit ja katsoit hymyillen.
Koskin simpukkaa ja sen pintaa karheaa,
Kuin vartaloas kosteaa.

Niin polttaen löi tuuli kasvoihin,
Mut käsissäs sä kannoit aaltoihin.
Tyrskyn alle jäin, olit vahva sylissäin,
Niin lämmin, suolan makuinen.







Heips !

Ilmat ovat olleet mahtavat ! Vietin jopa pari päivää rannalla lökötellen, hakien pojat välillä koulusta. Nautin täysin siemauksin kun lämpöinen "föönituuli" puhalteli ja helli ihoani. Kävin kahlailemassa meressä ja sain poimittua kauniita simpukoita. Sikke oli seuranani ja höpöttelimme naisten juttuja. Välillä vaan oltiin hiljaa ja tuijoteltiin ja kuunneltiin merta. Vaikka molemmat asumme meren rannalla, nautimme meren todellisesta kosketusläheisyydestä. Tuoksu, äärettömyys, voima, rauha....niin, minä rakastan merta.
Meri teki tänään myös kepposen, kolmatta kertaa täällä olon aikana. Se lähetti valtavan sumun kohti mannerta ja peitti kaikki alleen. Tätä kutsutaan täällä "valaan pieruksi" :) Juuri kun olin saanut siivottua kodin ja terassin,(olinhan nääs nautiskellut rannalla pari päivää niin pitihän sitä jotain tehdäkin, naisen ajattelutavan mukaan) kipaisin terassille hetkeksi aurinkoon. Yhtäkkiä tuli kylmä ja kostea ja huomasin mistä oli kysymys. Lämpö laski heti samantien 8 astetta. Huiii, kylmältä tuntu. Sumu leijaili maihin ja sitä saattoi melkein käsin koskettaa. Tätä kirjoittaessani sumu on hälvennyt mutta toinen mokoma on päästänyt näköjään myös koska sumu lähestyy....

Kaunis ja koskettava Ronda

Paikalliset "hidasteet" tiellä :)
Kaunista, eikö totta ?
Kukas tulee nurkan takaa ? Toivottavasti ei kukaan ! Kyllä välillä pelotti....
Pyöräilijöitä oli todella paljon. Hatunnosto heille. Kauniit on maisemat ja tanakat nousut...
Pysähdyimme menomatkalla vuoristotien varrella olevalle näköalapaikalle, 1,4 km korkeuteen. Kyllä kannatti.
Olisin voinut istua täällä tuntitolkulla. Ihana mäntyjen tuoksu, hiljaisuus, rauha.
Saavuimme Rondaan, tämä kuva kuuluisan sillan kupeesta.Voihan sitä näinkin asua....ehkä pyykkejä ei kannata ripustaa ikkunan ulkopuolelle kuivuun, kuten Espanjalaisilla on tapana....
Sitten asiaan. Puente Nuevo, Rondan kuuluisin nähtävyys. Yli sata metriä korkea silta. Huikean kaunis. Valitettavasti yhä monia ihmisiä tippuu alas rotkoon kun innostuvat kurkkimaan liikaa...
Kadut olivat täynnä ihmisiä, niin myös parkkipaikat täynnä autoja. Onneksi löysimme parkkihallin.
Palmusunnuntai. Kaupunki oli tupaten täys. Ensimmäiset pääsiäiskulkueet olivat alkamassa. Veljestöt kantavat surevaa Madonnaa lavalla.Kulkuetta johtaa katumuksentekijät. Ihmiset jonottavata kuulemma vuositolkulla että pääsevät kantamaan lavaa.
Paimen ja vuohet, niin espanjalaista
Ihan aito vuoristotie
Siellä se tie kiemurtaa...

Saimme pari viikkoa sitten vieraita Suomesta, appi vaimoineen tuli kyläileen. Päätimme tehdä matkan Rondaan. Olen itse siellä kauan sitten käynyt siskoni kanssa, muistatko Memmu ? Meitä varoiteltiin mutkikkaista vuoristoteistä, eikä suotta. Korkeimmillaan olimme 1,4 kilometrin korkeudessa, huiiii. Unohdin välillä hengittää, mutta pääsimme kyllä turvallisesti perille. Matka oli ihana, luonto näytti kauneinta osaamistaan. Tunsin itseni niin pieneksi....

Täältä tullaan, Suomi

Heips !
Mies lähti kolmeksi viikoksi työreissulle. Tulee vielä siis viikoksi tänne. Lähtö tekee tuloaan vaikka aikaa vielä on. Vai onko ? Pitää varata tavarakuljetukset ja laittaa pikkuhiljaa tavaroita kasaan. Olenkin yrittänyt nyt aloittaa ajoissa, että vois sen viimeisen viikon nauttia. Uutta roinaa on kertynyt yllättävän paljon.Vähän, lue paljon, sitä sun tätä. Joskaan ei isoja juttuja mutta vievät kyllä tilaa matkatavaroissa.
Muutenkin on vähän jo lähtöfiilikset. Monia ystäviä tulee ns. varalta hyvästeltyä, jos ei enää tavattaskaan ennen kuin lähdetään.Yksi paikallinen lehti innostui tekemään jutun täällä olostamme ja lähtöfiiliksistä. He tarvitsivat kuvaa minusta ja lapsista. Mutta eihän sellaista löytynyt. Minä kun olen perheen kuvaaja ja harvemmin ujuttaudun kuviin mukaan. Niinpä passitin ipanat tänään kuvaan kanssani. Ja ihan meidän näköinenhän siitä tuli, vai mitä ?
Ilmat lämpenee koko ajan. Tänään jopa tuskailin, jos sallitte, kun oli niin kuuma. Meri oli pläkä tyyni ja aurinko porotti. Terassilla ei jaksanut olla joten vetäydyin laitteleen paikkoja kotona kuntoon. Flunssa painaa vielä päälle joten aika vähäiseksi jäi, joten sain hyvän tekosyyn lukea pari lehteä :)

Aikuinen nainen ?

Vietimme syntymäpäivääni 2.4. ystäviemme kesken. Samalla hyvä ystäväni Sikke vietti myös syntymäpäiväänsä. Aikuinen nainen ? Mitä se tarkoittaa ? Jos se tarkoittaa korrektia hyvää käytöstä, tarkoittaen itsensä hillitsemistä ja penkissä istumista niin ei kiitos. Minusta ei taida tulla koskaan aikuinen. "Pidä huolta, ettet ole koskaan liian vanha istumaan tavaratalon portaille syömään jäätelöä"
Rakastan riehumista, joraamista lasten kanssa, kotidiskoja, rappia, heviä, mossaamista, bailaamista, kaikkea mukavaa ! Ilmakitaran soittamista, kaikkea hauskaa ! Hiiteeen vuodet ja lukemat, I am what I am !!!!