En oikein tiedä mitä kirjoittaisin.Koska en osaa oikein sanoa mitä tunnen. Tai oikeastaan tunnen niin paljon etten pysty niistä ihan kirjoittamaan. Skaala on valtava. On itkua, naurua, riemua, tuskaa, pelkoa, odotusta... ei tämä lähtö olekaan niin helppo kuin luulin. Puhumattakaan kaikista käytännön asioista joita hoitelen miehen ollessa poissa, enemmän minua murskaa haikeus. Tirauttelen vähän väliä kyyneliä kun seison terasillamme ja katselen ja tuoksuttelen merta, tapaan ystäviäni, seuraan Paseon heräämistä aamulla yhdessä auringonnousun kanssa, vien poikia kouluun ja lasken aamuja, kuinka monta kertaa enää ajan tätä reittiä....mieli on todella herkässä....Se on herkässä myös sen takia kun mietin miltä tuntuu tavata ystävät ja tuttavat Paraisilla, sukulaiset Oulussa ja muualla Suomessa. Minua jännittää, oikeasti....Pojat tuntien äitinsä kysyivät, että aiotko sä äiti sit itkee koko matkan lentokoneessa ? Minä vastasin että en, vain alkumatkan ja sitten käännän nassun jo Suomeen päin, hymyssä suin :)maanantai 27. huhtikuuta 2009
Surua ja riemua
En oikein tiedä mitä kirjoittaisin.Koska en osaa oikein sanoa mitä tunnen. Tai oikeastaan tunnen niin paljon etten pysty niistä ihan kirjoittamaan. Skaala on valtava. On itkua, naurua, riemua, tuskaa, pelkoa, odotusta... ei tämä lähtö olekaan niin helppo kuin luulin. Puhumattakaan kaikista käytännön asioista joita hoitelen miehen ollessa poissa, enemmän minua murskaa haikeus. Tirauttelen vähän väliä kyyneliä kun seison terasillamme ja katselen ja tuoksuttelen merta, tapaan ystäviäni, seuraan Paseon heräämistä aamulla yhdessä auringonnousun kanssa, vien poikia kouluun ja lasken aamuja, kuinka monta kertaa enää ajan tätä reittiä....mieli on todella herkässä....Se on herkässä myös sen takia kun mietin miltä tuntuu tavata ystävät ja tuttavat Paraisilla, sukulaiset Oulussa ja muualla Suomessa. Minua jännittää, oikeasti....Pojat tuntien äitinsä kysyivät, että aiotko sä äiti sit itkee koko matkan lentokoneessa ? Minä vastasin että en, vain alkumatkan ja sitten käännän nassun jo Suomeen päin, hymyssä suin :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Yhyy...ja nyyhkytykset päälle. Varsinkin syksyllä kun minä palaan tänne ja kuikuilen naapuriin....turhaan.
Mää en kyllä ny ala!!!!!
No sanopa muuta...en uskalla edes ajatella...Siis niin mahtavia hetkiä on koettu ! Äwä itke, kiwjottewen suwwe kiwjeitä !
Äläpä huoli kyll se siitä riemuksi muuttuu!!! Täällä odotellaan teitä jo täysillä! Joudut heti remmiin ja pukkaa kuulee hommaa niin ettet ehdi turhia murhettua! Alan olla jo piristyksen tarpeessa, rupeaa olemaan takki aika tyhjä tässä rumbassa... kikatustasi ja loputtomia ideoitasi tarvitaan! Nähdään pian tötterö!
t. Pööppänä
Lähetä kommentti