tiistai 5. toukokuuta 2009

Adios, hasta luego !

Kaunista, eikö totta ? Kyllä tätä jää kaipaamaan....

Mutta kyllä olen kaivannut sinuakin. Sinua ystäväni, siskoni, tuttuni. Ihana nähdä pitkän ajan jälkeen. Mutta sitä ennen pitää jaksaa paljon, pakata ja järjestellä. Tavata ja hyvästellä ystäviä täällä. Lauantaina koulussa vietetään äitienpäiväjuhlaa, joka on samalla koulun kevään pääjuhla. Juhla tulee olemaan varmaan kaunis päätös.
Ilmat senkun lämpenevät. Tänään päästiin jo yli kolmeenkymmeneen. Kesää kohti menossa. Mutta tämä likka pinkaisee sunnuntaina Suomeen. Porque, tu eres muy querido para mi....

3 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Onkos pojat jo täpinöissään Suomeen paluusta? Mitenkäs talo, onko se jo valmis sisältä?

minna kirjoitti...

moi memmu, pojat on aivan täpinöissään ! Talo on muuten valmis sisältä, keittiön pitäs valmistua torstaihin mennessä. Hope so.... ulkotyöt on vielä kesken ja pihan laitto alkaa ku remonttimiehet lähtee. aika urakka meillä alkaa ku palataan....

Sigge kirjoitti...

Ranta kuvaa kommentoiden ja tietäen mistä MIEHINEMME jatkettiin matkaa...niin nautitaan ny!!!

Ei tarvitse jäädä kaipaamaan, koska se kulkee mukanasi läpi tuulten, tuiskujen ja talvi pakkasten hautaamme asti.
...suolaisena, humisevana ja vaahdon valkeana.....ihan kaikkialla, kunhan vain suljet silmäsi....vedät ilmaa sierimistasi....syvälle keuhkoihin....ja ulos hengität.
Otat "sen" HETKEN aina uudestaan.