tiistai 9. kesäkuuta 2009

Pieniä valon pilkahduksia...

Aina välillä niitä tulee, pieniä valon pilkahduksia. Aamu varhaisella, kun kesä tuoksuu nenässä ja aurinko pilkahtaa, tulee se hetkellinen hyvä olo. Saimme tosin eilen hyvin murheellisia uutisia, 43 vuotias sukulaisemme menehtyi. Uutinen tuli todella yllättäen. Olo on hyvin turtunut, tunteiden ja ajatusten käsittely on yhtä puuroa sisimmässä.

Terveys on kyllä todella ihana asia. Jotkut pitävät kliseenä sanontaa että saa olla onnellinen kun on terve. Mutta kun se koskettaa joko itseään tai lähimmäistä, niin hyvin äkkiä sitä ymmärtää terveyden merkityksen. Valitettavasti monesti vasta tätä kautta.

Olo on melko varauksellinen koko ajan. Ei uskalla ihan nauttia asioista. Mutta niitäkin hetkiä tulee kun huomaan kikattavani jollekin asialle. Hei, minä elän ! Kyllä kaikki järjestyy, eikö niin ! Jokin minussa ei vaan anna periksi luovuttaa. Minä uskon ja minä toivon. Ainakin koitan välillä. Ja välillä kikatan. Ja jos välillä nauttii ja kikattaa, enpä ole sen todennut murheita suurentavan.
Kikattakaa tekin, arki on ihanaa ja kaunista kun sitä katsoo oikein silmin. "Silmät ovat sokea, täytyy katsoa sydämellä "

1 kommentti:

Kirsi kirjoitti...

Ihana sireeni, tuoksu tulee tänne saakka!
Täällä nautitaan pikkuloman jälkeisestä työelämästä tehden 11-12 tuntisia työpäiviä, mur! Perjantaina taas pikkulomalle, tällä kertaa nokka kohti pohjoista. Toivottavasti siellä ei tule räntää.... aurinkoisia kesäpäiviä ja onnenhetkiä siskoselleni <3