Linnat henki mennyttä aikaa...

Mantelipuut kukkii

Oliivipuut valmistautuvat satoon


Näkyykö tuttuja ?

Ei Espanjalaista kaupunkia ilman härkätaisteluareenaa...




Vierailimme viime viikonloppuna Malagassa. Eihän tästä ole matkaa kuin 30 km. Hurautimme sinne autolla, tosin jouduimme käyttämään Espanjan vaarallisimmaksi luokiteltua tietä, Via Mediterranoa. Täällä kun syöksytään moottoritielle, sinne mennään suoraan liittymästä eli mitään ns ramppia eikä kiihdytyskaistaa ole. Rukoilet ja toivot että kun syöksyt sekaan, säilyt hengissä. Nämä kun ei hirveästi tietä anna... Samaisella tiellä meni silloin suomalaisia kuljettanut bussi, mutta siihenhän oli omat syynsä.

Malaga on suht koht suuri kaupunki. Kävimme ihastelemassa linnaa, tai oikeastaan sen raunioita. Se sijaitsee korkealla, Malagan yläpuolella, josta oli aikoinaan helppo havaita viholliset ja jonne oli vaikea päästä. Malagan kaupunki sinänsä ei tehnyt minuun vaikutusta, ainakaan uusiosa. Lähinnä ahdistuin hälinästä ja ruuhkasta, lapsia sai pitää kahta enemmän silmällä. Vanhakaupunki kuitenkin oli kaunis, tosin sinnekin sekaan oli lapsahtanut jotain modernia. Kävimme kauniissa Malagan katedraalissa, ei voi kuin ihastella tässäkin ihmisten kaunista ja maltillista kädenjälkeä kauan sitten. Seuraavaksi suuntaamme Rondaan, aikomus on myös käydä Granadassa ja Nerjassa.

Kevät on täällä kauneimmillaan, mantelipuut ym kukkii ja tuoksuu. Lämmintä on mukavat reilu kaksikymmentä ja aurinkoisia päiviä on ollut enemmän ja enemmän. Rannat ovat täyttyneet ja Los Bolichesin, eli Fuengirolan kaupunginosan, jossa asumme, kadut ovat elämää täynnä. Lomakausi lähestyy ja turistit saapuva. Mutta muuttolinnut palaavat pian Suomeen...