Isä ja äiti... :))))
Haluan omista tämän kirjoitukseni lapsilleni. Olen oikeasti heistä ylpeä, kuinka he ovat reippaasti suhtautuneet tähän elämänmuutokseen. Toki ikävä Suomeen on kova. Ikävä kavereita, omaa koulua, omaa kotia, omaa Paraista, jossa voi vapaana kulkea. Ja ikävä sukulaisia. Ei ole ollut helppoa opetella espanjan kieltä, omaksua erilaisia opetustapoja. Myös alkuvaikeudet järkyttivät mieltä. Mutta täytyy sanoa, että todella reippaita ovat lapset olleet. Syksy koulussa meni hieman penkin alle mutta hienosti he ovat paranteneet nyt alkuvuodesta. Helposti sitä ajatellaan että kyllähän lapset sopeutuu ja oppii helposti, mutta eihän se ihan niin mene. Ollaan siinä iässä että kaverit ovat tosi tärkeitä ja kun päivärutiinit menevät ihan uusiksi,kysyy se myös lapsilta sopeutumista. Onhan minullakin ikävä, kotia, kavereita, sukulaisia. Mutta jotenkin aikuisen on helpompi mieltää se tarkoitus, miksi täällä ollaan. Nauttia kauniista päivistä ja ihailla merta loputtomiin. Meille aikuisille ja lapsille kun tämänhetkiset nautinnolliset asiat ovat vähän eri tasolla :) Lukuunottamatta ruokaa, me kaikki nautimme erilaisista ruokaelämyksistä ! Eli kiitos lapset kaikesta, myös noista kuvista esiintulevista isän ja äidin hauskuttamishetkistä !
3 kommenttia:
Ollista tulee vielä näyttelijä :)Paneutuu niin antaumuksella rooliinsa - Laurikin on loistava Antti!
Lapset sopeutuu PIENEMPÄNÄ paremmin (6 muuttoa erinikäisten lasten kanssa tehneenä) uskallan näin väittää: pienenä tärkeintä on, että isä ja äiti kulkee vierellä - isompana tärkeitä on myös ne kaverit - ja niiden puute. Eli kyllä yli 10-vuotiaiden lasten sopeutuminen on huomattavasti jo vaikeampaa - hyvin pojat näyttävät kuitenkin selvinneet :)
Halit!
Olli on kyllä ihan ilmetty Minna!
Moi siskoset, Olli on kyllä ihan mieletön esiintyjä. Nauretaan antin kans vedet silmissä kun poika pistää showta. Välillä matkitaan isää, äitiä, räppäriä, jazzlaulajia, rockstaraa, opettajaa, ihan mitä vaan. Kyl ne osaa olla ihaniakin. Tappelun lomassa ;)
Lähetä kommentti