Pikku veteranot pikku naisille ruokaa sulattamaan ;)
Ruoka oli tosi hyvää !
Miehestä mittaa !
Pieni huomionosoitus synttärisankarille !Kävimme eilen paikallisessa meksikolaisessa. Mikko sai valita ravintolan koska vietti hiljattain syntymäpäiviään, 14 paukkui mittariin. Ja hauskaa oli jälleen ! Pyysimme jälleen Siken ja Ossin mukaan. Ja miksipäs ei, seura kruunaa illan.
Päivänsankarikin oli tyytyväinen. Tuo 14 vuoden ikä on kyllä kovin koettelevaa. Minulle ja hänelle. Välillä otamme yhteen niin että soi ja välillä nauraa käkätämme ja puhumme rokista. Ja kuuntelemme rokkia. Mutta kovin vaikeaa tuntuu olevan välillä tämä murrosikä, ei varmaan kuullosta kenestäkään tutulle. Ja alussa vasta ollaan, ja kaksi tulee perässä. Mikko on kyllä aika ihana murkku, ottaa hommat hoitaakseen kun tilanne niin vaatii. Auttaakin kotona ihan mukavasti. Mutta välillä kuuluu vaan murmur, kaikki huonosti, kaikki ärsyttää, koulua ei pitäis olla olemassa, mihin sitä tarvii ku aikoo rock-tähdeksi. Näinä päivinä kun elämä on pelkkää juputusta minulta meinaa palaa käämit. Silloin on niin kiva ärsyttää pikkuveljiä ja haastaa riitaa. Ja silloin huutaa ja rähisee kaikki. Tätähän tämä, tästähän minulle on kerrottu. Mutta EDES äidin EI tarvitse kestää kaikkea. Ja kyllä täytyy muksujen ymmärtää että niin metsä vastaa kun sille huutaa. Lapset eivät mene rikki jos niille välillä räjähtää.
Mikko on oikeasti sitä mieltä että hänestä tulee rokkari. Hän haaveilee kitarasta, Les Paulin Gibsonista. Ja tätä juttua riittää aamusta iltaan. Koitan olla innostunut ja kiinnostunut, ja olenkin, mutten joka päivä 12 tuntia...
Rankkaa tämä lasten kanssa välillä on, eniten rassaa ainainen nahina. Ja jos sitä ei ole niin tilanne kyllä kehitetään. Ja kun mies on paljon poissa, tuomarina olo potuttaa välillä ihan tosissaan, ois kiva heitttää hommat toisen ratkaistavaksi. Mutta ilmankaan en missään tapauksessa haluaisi olla. Siis lapsia.
4 kommenttia:
Kiitos päivänsankarille ja koko juhlaväelle! Te...kill...ya !
Kävelin ainakin viisitoista kilometriä tänään ja kassissa on kaksi esitettä kuntosaleista. Teidän vieressä on hyvä...kö...kin.
Saunat ja poseammeet...ja sinne!
Murkut on "mukavia". Minä aikoinani tein erittäin selväksi Lassille ja Ossille, että minä ÄITI en sitten ole mikään turva toteemi jonka suojiin juostaan. Jos kaivaa verta nenästään niin sitten saa turpaan. Vähille on jäänyt matsit meidän perheessä.
Hankitaanko sulle raidallinen erotuomaripaita ja pilli, niin voit puhaltaa välillä pelin poikki? ;)
Meillä ei tuota murrosikää lapsissa ole huomannut, mutta: Alvarihan voi tässäkin asiassa tehdä poikkeuksen...
Meille on luvattu lumipyryä koko päiväksi. Jopa Etelä-Suomessa sataa - varmaan Parainenkin saa lumipeitteen.
Kivan näköinen meksikolainen teillä, tuli NÄLKÄ! Mur!
Onhan kiva, kun sinusta ja Sikestä on tullut noin hyvät ystävät!!!
Huli-halit!
PS: mulla on liput Kärpät-HIFK otteluun 18.2. Tuukko nää pelliin?
Sikke, juu, minäki kyllä oon sanonu että jos alatte nyrkkiä heiluttaan niin sitten vastaatte itse jos tulee nyrkistä takas.Näinhän se on elämässä muutenkin. Kirsi, yritän välillä sulkea korvat tappeluilta mutta ei sitä jaksa kauan kuunnella. Ja kun kaikki on suunnilleen samankokoisia ja ikäisiä niin taistelu paikasta tässä perheessä on koko ajan läsnä. Ja kun olen monesti se ainoa huomionantaja ja sylissäpitäjä niin aika ei meinaa riittää. Ja kun vaatimalla vaadin itselleni myös niitä omia hetkiä, niitä 15 minuuttisia, että voin hetken huoahtaa.En ole Mikkonen vaan ihminen jonka ei tarvitse olla aina lasten saatavilla jos ei hätää ole :) KYLLÄ TULEN MATSIIN !!! tai ainakin haluaisin....
No mehän ollaan kirjotettu ihan samasta aiheesta...
Lähetä kommentti